arvostus on avoimuuden perusta

Arvostuksen tunne – avoimuuden perusta?

Avoimuus tarkoittaa työssäni ensisijaisesti yhteisesti parhaiden käytänteiden etsimistä ja myös epäkohtien esiin nostamista. Tällä osaltaan rakennetaan hyvinvoivia työyhteisöjä ja menestyviä yrityksiä. Kehitys, paineet ja kilpailu on niin kovaa, että vain ”lyömällä viisaat päät yhteen” voimme pärjätä.

Tuon ajatuksen vuoksi olen puhunut avoimuudesta ja yhdessä tekemisestä ainakin niin kauan kuin olen Campustan toimitusjohtajana toiminut vuodesta 2017. Yrityksessämme joidenkin mielestä ehkä jopa kyllästymiseen asti. Uskon kuitenkin asiaan vahvasti. Pelkästä puhumisesta ei kuitenkaan ole ollut kyse vaan myös konkreettisia asioita on tehty: kyselty enemmän mielipiteitä, kysytty kiinnostuksesta erilaisiin ryhmätöihin ja mietitty mm. työhyvinvointiin liittyviä asioita paljon yhdessä. Olemme pyrkineet osallistamaan ja myös viestimään paremmin. Hyviä asioita, mutta pikkuhiljaa olen kuitenkin ymmärtänyt sen, ettei tuo riitä avoimen kulttuurin luomiseen. Mitä siihen sitten tarvitaan? Jotta uskaltaa kertoa mielipiteensä pitää olla rohkeutta ja luottamusta siihen, että mielipidettä ei ensimmäiseksi tyrmätä. Avainsanana onkin siis luottamus.

Lähtökohtana usein oletetaan, että luottamusta on niin kauan, kunnes sen menettää. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole. Luottamuksen on jo voinut menettää oman henkilöhistorian tai vaikkapa yrityksen toimintakulttuurin takia. Etenkin tällaisissa tapauksissa luottamuksen uudelleen rakentaminen on vaikea ja hidas tehtävä. Vaikka luottamusta lähtökohtaisesti olisi, sen voi myös menettää hetkessä. Se on oikeastaan
melko pelottavaa. Epätarkalla viestinnällä tai muuten huonolla kommunikoinnilla voi pilata vuosien mittaan rakennetun pohjan nopeasti. Vaikka kuinka ajattelisimme, että kaikki ovat vain ihmisiä ja virheitä sattuu, sillä ei välttämättä vahinkoa korjata. Anteeksipyyntö ja asian selvittäminen ovat parhaita keinoja luottamuksen korjaamiseksi. Vielä ongelmallisemmaksi asian tekee se, jos tämä luottamuksen menetys tulee esille vasta pidemmän ajan kuluttua. Kaikesta huolimatta luottamuksen rakentaminen on pitkäjänteistä työtä ja siihen kannattaa panostaa. Miten luottamusta sitten rakennetaan?

Tällä hetkellä olen päässyt ”opinnoissani” siihen vaiheeseen, että olen ehkä asian ytimessä. Avoimuus – luottamus – arvostus. Saarenpää toteaa kirjassaan esimiehen sosiaalisista taidoista: Arvostetuksi tulemisen tunne on välttämätön edellytys luottamuksen syntymiselle työyhteisössä. Maijalan asiantuntijaorganisaatio tutkimuksessa (2018) todettiin, että arvostus muodostuu kolmesta eri
pääkohdasta.

  • Työntekijä nähdään ihmisenä ja yksilönä. Tämä edellyttää palautteen saamista. Julkinen positiivinen palaute koettiin kaikkein merkittävimpänä.
  • Työntekijä nähdään työnsä asiantuntijana. Tämä edellyttää asiantuntijuuden hyödyntämistä.
  • Luottamuksen kokemus sekä esimiehen mutta myös kollegoiden taholta. Tätä vahvistaa esim. neuvon kysyminen.

    Tässä tehtävälistaa uusille pohdinnoille.

    Jotta siis voimme odottaa avoimuutta, tulee meidän ensin osoittaa arvostusta!

    Maire Virkki, toimitusjohtaja
    Campusta Oy

    #arvostus #avoimuus #luottamus #campusta #työyhteisö


    Tutustu avoimiin työpaikkoihimme ja hae! 
    Seuraa meitä myös LinkedInissa ja Facebookissa.

arvostus #avoimuus #luottamus #campusta #työyhteisö

JAA TÄMÄ KIRJOITUS