Väestönsuojien ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa rakennuksen omistaja
Väestönsuojelun tavoitteena on turvata väestöä sotien, aseellisten selkkausten ja taisteluiden aikana. Suomessa tähän on varauduttu mm. rakentamalla väestönsuojia ja opastamalla koteja varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Kansalliset vaatimukset ja määräykset väestönsuojien ominaisuuksista ovat pelastuslaissa sekä valtioneuvoston asetuksissa väestönsuojista. Suomessa väestönsuojien rakentaminen on kohdistettu riskiperusteisesti suurimpiin rakennuksiin. Pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa, kun rakennuksen kerrosala on yli 1 200 m2 ja rakennuksessa asutaan, työskennellään tai oleskellaan pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto-, ja kokoontumisrakennuksissa vastaava raja on 1 500 m2.
Yleensä väestönsuojia käytetään normaalioloissa esimerkiksi harrastustiloina tai varastoina. Tästä on hyötyä, sillä kun tiloja käytetään, myös huollon tarpeet ilmenevät nopeammin. Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että suoja säilyy toimintakuntoisena.
Väestönsuojia voi käyttää mm.
- kokous-, kerho- ja askartelutilana
- kuntosalina ja urheilutilana
- urheiluväline- tai irtaimistovarastona
- varastona
- sosiaalitilana
- näyttely-, esittely tai koulutustilana
Väestönsuojaa ei voi käyttää arkistona eikä varastointiin, josta tilaan jää hajuja, esim. jätehuoneena tai maalivarastona.
Vastuut
Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja. On hyvä huomata, että huoltoyhtiön väki ei voi toimia kriisi- ja suojautumistilanteessa suojan hoitajana. Huoltoyhtiön väki ei voi olla ohjaamassa suojautumista monessa suojassa yhtä aikaa. Varsinainen kriisiajan väestönsuojan hoitaja tulisikin nimetä taloyhtiön tai yrityksen omasta väestä. Pelastuslaissa ja – asetuksessa määriteltyihin kohteisiin on laadittava pelastussuunnitelma. Siinä tulee olla esim. ohjeet väestönsuojan käyttöönotosta.
Väestönsuojan huolto ja kunnossapito
10 vuoden välein suojalle tulee tehdä määräaikaistarkastus, johon kuuluu suojan tiiveyskoe. Tästä määrätään asetuksessa väestönsuojien kunnossapidosta. Tiiveyskokeen suorittaja laatii kokeesta pöytäkirjan, joka esitetään pelastusviranomaiselle heidän suorittaman valvonnan (esim. palotarkastus) yhteydessä.
Tyypillisesti esiintyviä ongelmia vanhempien väestönsuojien kunnossa:
– suoja ei ole tiivis
– rakenteellisia vikoja
– metalliosat ovat ruosteisia
– padotusventtiili ei toimi
– varusteet puutteellisia tai vanhentuneita
– ilmanvaihtokone huoltamatta, koneen osia hapertunut, koneen käyttöön liittyviä osia hukassa.
Lähes kaikista väestönsuojista löytyy puutteita, mutta ovat valtaosin melko pienellä vaivalla korjattavissa. Suojan kunto lain määrittelemällä tasolla on ylläpidettävissä säännöllisillä tarkastuksilla ja huollolla.
Suosittelemme, että väestönsuojalle tehdään vuosittain kevyt huolto ja tarkistus, varmistetaan edellytykset suojan tiiveydelle.
Avuksi väestönsuojan kunnossapitoon kannattaakin ottaa kiinteistön huoltoyhtiö, heiltä saa apua mahdollisissa teknisissä asioissa ja suojan vaatimissa huolloissa.
KUMPPANISI VÄESTÖNSUOJIEN YLLÄPIDOSSA
Campusta Oy toimii tukenasi myös väestönsuojaan liittyvissä asioissa, kuten muissakin kiinteistön ylläpitoon liittyvissä hankkeissa. Ammattitaitoisesti, ajallaan ja hyvällä palveluasenteella.
Lähdetiedot: SPEK, alueelliset pelastuslaitokset
Lue lisää palveluistamme tai jätä tarjouspyyntö.
